Ammatillinen koulutus on vahvasti elossa

Suomen merkittävimmät mediatalot – YLE ja Helsingin Sanomat – sekä monet muut ”asiantuntijat” sekä viime vaiheessa myös poliitikot eduskunnan sivistysvaliokuntaa myöten ovat ilmaisseet huolensa esimerkiksi lähiopetuksen määrästä. Useat poliittiset tahot ovat ilmaisseet toiveen toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden puolesta, vaikka kaikki eduskunnassa tällä hetkellä edustetut puolueet ovat osallistuneet kahden viimeisen hallituskauden aikana suuriin ammatillisen koulutuksin leikkauksiin. Vuosina 2012 - 2019 Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) rahoitusta on leikattu lähes 30 % eli noin 25 ME.

Osekk ja sen ylläpitämä Oulun seudun ammattiopisto eli tutummin OSAO on tehnyt suuria pedagogisia ja rakenteellisia muutoksia. Olemme seitsemän vuoden aikana vähentäneet 260 henkilötyövuotta, tiivistäneet kiinteistöjen käyttöä, ja ennen kaikkea olemme uusineet koulutuksen toteutusta. Osekkin velkaa on lyhennetty kyseisenä ajanjaksona noin 30 ME. Ilman näitä toimia emme olisi kyenneet turvaamaan ammatillisen koulutuksen toteutusta ja veronmaksajien rahojen vastuullista käyttöä.

Oulun seudun ammattiopistossa on vuosittain noin 10 000 opiskelijaa. Viime lukuvuonna tutkinnon suoritti noin 3 300 opiskelijaa. Päättöarvioinnissaan he antoivat koulutuksen laadusta arvosanan kiitettävä. Sama koski tärkeimpiä yhteistyökumppaneita eli yksityisiä yrityksiä ja julkista sektoria. Elokuussa 2018 aloittaneiden opiskelijoiden antama viesti on samansuuntainen: opiskelijat ovat tyytyväisiä. Viime lukuvuonna valmistuneista 90 % työllistyi. Ammatillinen koulutus on siis vahvasti elossa.

Haasteet eivät ole kuitenkaan poistuneet: yhä useammalla peruskoulunsa päättävällä on oppimisvaikeuksia. Varsinkin osa pojista on vaikeuksissa, sillä jopa 10 %:lla on haasteita luku- ja kirjoitustaidossa. Perusopetukseen tarvittaisiin varhaisessa vaiheessa riittävät tukitoiminnot, jotta opiskelu toisella asteella olisi realistisella pohjalla. Kyseessä on valtakunnallisen tahtotilan ilmaisun paikka.

Julkisessa keskustelussa lähiopetuksen määrästä on unohtunut selkeästi ammatillisen koulutuksen monipuolisuus. OSAOn opiskelijoista 3000 on alaikäisiä ja 7000 aikuisia. Opintoajat vaihtelevat muutamasta viikosta 3,5 vuoteen – tutkinnonsuorittajan tarpeiden mukaan. OSAOssa on vahvasti toteutettu jo vuosia yksilöllisiä opintopolkuja. Oppiminen ja opetus toteutuvat nykyisin sekä oppilaitoksen omissa tiloissa, työpaikoilla että digitaalisissa oppimisympäristöissä. Muun muassa simulaattorien käyttö on OSAOssa arkipäivää.

Yhä useampi valmistuu ja työllistyy nopeammin kuin ennen. Enemmän tukea tarvitseville on järjestetty henkilökohtaista ohjausta. Opiskelijahuollosta ei ole leikattu. Monille nuorille oma ryhmä on edelleen tärkeä, ja on muistettava, että alaikäinen opiskelija kaipaa usein opettajan ja ryhmän tukea. Tukitoimet eivät kuitenkaan voi olla rajattomat. Koulun tehtävä on ohjata ja opettaa, mutta ilman opiskelijoiden henkilökohtaista vastuunkantoa ei opintopolku jatku tutkintoon saakka.

Ammatillisen koulutuksen yksilölliset opintopolut uudistavat jatkossa entistä enemmän opettajuutta. Opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadusta on huolehdittava – entistä terävämmin. Se tapahtuu vahvassa dialogissa vastuullisen työpaikan kanssa. Ongelmiin on puututtava välittömästi ja viestin on kuljettava molempiin suuntiin. Uusiutuminen vaatii puolestaan tervettä muutosasennetta, ja esimiesten puolelta vahvaa pedagogista johtajuutta.

Ammatillisen koulutuksen reformin eli käytännössä uuden lain toimeenpano on edelleen kesken. Parhaiten lain toteutus onnistuu kuuntelemalla itse koulutuksen ammattilaisia ja tärkeimpiä sidosryhmiä eli työpaikkoja. Nykyinen laki astui voimaan todella nopean valmistelun jälkeen, ja kiire on yhdessä rahoitusleikkausten kanssa aiheuttanut monenlaisia haasteita. Toivottavasti poliittisten puolueiden huoli ammatillisen koulutuksen tilasta ei johdu vain lähestyvistä eduskuntavaaleista.

Oulun seudulla korostuu usein kirjoituksissa ja juhlapuheissa korkeakouluopetus. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja ammattilaiset ansaitsevat myös puolestapuhujansa. Taloudellisten resurssien lisäys tulisi tarpeeseen, ja tarvitsemme kiivaiden muutosvuosien aikana valtiovallalta aikaa toteuttaa uuden lain uudistukset. Lopulta on kuitenkin niin, että taloudellisten resurssien niukkuus hidastaa kehitystä, mutta osaamisen niukkuus pysäyttää uudistukset.

kuva: Jouni Ylisuutari

Lähettäjä: kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi 8 marraskuuta 2018 klo 8:00
Tunnisteet:

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 
Osekk bttom image